Venetsia oli yllättävän ihana! Heti kun pääsi ruuhkaisalta Rialto - San Marco -turistikaistalta, päätyi pikkuruisille ja hiljaisille sivukujille ja mataliin ja pimeisiin talojen ali kulkeviin sotoportegoihin, joissa ei sitten turisteja niin kovin ollut. Kartasta ei Venetsiassa kyllä tässä suhteessa ollut mitään hyötyä, kadut nimittäin olivat eri nimisiä kartoissa ja katukylteissä, osa nimistä oli virallisia, osa vaan käyttöön vakiintuneita ja täysin mahdoton oli kulloinkin tietää että missäs päin sitä tallustellaan. Mutta eipä se haitannut, venetsia on kuitenkin niin pieni että kovin kauas ei koskaan pääse eksymään, löytääpä vain hurmaavia kanaaleja ja rähjäisiä siltoja.
Ja ruokaa!
Ensimmäisenä iltana lähdettiin metsästämään ruokaa ja sitä löytyikin, tuoreita tarjoilijan suosittelemia mereneläviä jossakin trattoriassa, jonka nimeä en muista eikä paikkaakaan (jouduimme kysymään tarjoilijalta että missä ollaan:D). Alkupalaksi iso kulhollinen herkullisia rapuja mausteliemessä, johon sai kastaa tuoretta leipää ja pääruuaksi meriahven. Jälkkäriksi ainoastaan cremaisa espresso koska maha oli jo niin täynnä että tilaa varsinaiselle jälkkärille ei ollut.
Koko viikko oli sellaista herkkujen tykitystä että oksat pois! Välipalaksi siellä täällä fritellejä, pieniä pyöreitä venetsialaisia munkkeja, joissa oli joko rusinoita tai erilaisia täytteitä, iltapäivällä spritzit kahvilassa, euron espressoja aina kun kahvihammasta kolotti ja suklaatäytteisiä canneloneja. Aijai!
Kirkkoja voi että ja vaikka mitä nähtävyyksiä!
Nähtiin niin paljon, turistinähtävyyksiä ja vähemmän turistinähtävyyksiä, kirkkoja, scuoloja, jokunen palazzo ja ne karnevaalit! Il Frarin Tizian, Scuola dei Carminin Tiepolon katot, Scuola di San Roccossa Tintoretton kattomaalaukset, Palazzo Franchettissa 1800-lukulaisia japanilaisia valokuvia, San Marcon kultaiset kupolit, viiniä pulppuava suihkulähde piazza San Marcolla, Palazzo Ducalen pompöösi loistokkuus ja karnevaalikansan ihanat puvut.
Uusintakierros?
No aivan varmasti! Venetsiaan tulee varamsti mentyä vielä uudelleen, kolmen päivän seikkailun aikana ei nimittäin kuitenkaan ihan kaikkea ehditty nähdä, vaikka aamusta iltaan tallusteltiin;) Venetsian jälkeen matka jatkui kauniiseen aurinkoiseen Veronaan, josta seuraa lisää seuraavassa postauksessa..
Miten saatkin kuviin taltioitua niin paljon tunnelmaa? Ei se kaikilta onnistu. Nämäkin näyttävät siltä kuin itse olisi paikalla. :)
VastaaPoistaSinulle on haaste blogissani!
Oi kiitos kivasta kommentista! :) Tykkään nappailla nopeita otoksia, en paljon harkitse vaan räpäsen menemään aina kun siltä tuntuu (70% kuvista ihan hirveitä:D)
PoistaJa kiitoksia, tulenpa tutustumaan haasteeseen!